Miten eläin oppii

Vuoden 2021 eläinten viikon teemana on eläinten kyky oppia ja eläinten kouluttaminen.
Me Suomen eläintenkouluttajat ry:n jäsenet olemme vahvasti mukana ja kampanjoimme yhdessä SEY Suomen eläinsuojelun kanssa eläinten eettisestä kouluttamisesta. Haluamme kiinnittää ihmisten huomion eläinten koulutustapoihin ja vuorovaikutukseen eläimen ja ihmisen välillä.
Suomen eläintenkouluttajat ry:n jäsenet tekevät myös kouluvierailuja aiheena Oppiva eläin.

Miten eläin sitten oppii? Mikä on tunnetilan vaikutus eläimen oppimiseen ja mikä on oppimisen vaikutus eläimen tunnetilaan?
Eläintä voi kouluttaa palkitsemalla haluttuja käytöksiä tai rankaisemalla vääristä käytöksistä.
De Castron ym. (2020) tutkimuksessa huomattiin, että jos koiria koulutettiin rankaisemalla, koirat olivat vähemmän optimistisia kuin koirat, joita koulutettiin palkitsemalla. Rankaisemalla koulutetut koirat näyttivät myös enemmän stressisignaaleja ja heidän kortisolitasot (ns. stressihormoni) olivat korkeampia.
Myös eläinsuojelulaki asettaa omat raamit eläinten kouluttamiseen.
Lain mukaan eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty.
Myös eläimen liiallinen rasittaminen ja kohtuuttoman ankara kurissa pitäminen ja kouluttaminen sekä liian kovakourainen käsittely on kielletty.

Eläimillä on samanlaisia perustunteita kuin ihmisillä. Tunteet ovat aitoja, eläimet eivät ”feikkaa”. Eläimet tavoittelevat miellyttäviä tunteita ja haluavat välttää epämiellyttäviä tunteita. Palkitsemalla eläintä halutuista käytöksistä eläin kokee mielihyvää ja iloa. Rankaisemalla, niin fyysisesti kuin henkisesti (huutaminen, liian kova komentaminen), eläintä väärästä käytöksestä eläin kokee pelkoa ja ahdistusta. Tunteiden merkitystä koulutuksessa ei voida olla huomioimatta.

Se, miten koulutamme eläimiä, on siis vaikutusta eläimen hyvinvointiin ja oppimiseen. Rankaisuihin perustuva koulutus ei paranna oppimistuloksia ja tekee koulutustapahtumasta eläimelle epämieluisan.
Eläin määrittelee minkä se kokee palkkioksi ja minkä rankaisuksi.
Jokainen eläin oma yksilönsä ja se mikä sopii toiselle palkaksi, ei välttämättä sovi toiselle. Esim. toinen koira voi kokea silityksen miellyttävänä, toinen voi kokea sen rankaisuna.

Opi tunnistamaan eläimesi eleitä ja tunnetilaa
Tunnistamalla eläimen eleitä, voimme arvioida sen tunnetilaa ja hyödyntää sitä koulutuksessa. Eläimet kommunikoivat ja kertovat tunteistaan ääntelemällä sekä kehon elekielellä. Jokaisen eläimen omistajan tulisi oppia ymmärtämään mitä eleitä oma eläin antaa. Erityisesti niitä eleitä, millä eläin kertoo ahdistuksesta, pelosta, jännityksestä. Myös kouluttaessa koiraa kannattaa tarkkailla mitä oma eläin kertoo. Esim. kovinkaan moni koira ei pidä koulutustilanteessa, että sitä palkataan silittämällä vaan usein koirat jopa väistävät omistajan silittely-yritykset. Usein sanallinen sosiaalinen palkka on paljon tehokkaampi kuin silittely.
Kun kuuntelemme näitä eleitä ja helpotamme eläimen tunnetilaa, eläimen luottamus ihmistä kohtaan kasvaa ja syntyy hyvä vuorovaikutus. Positiiviset tunteet, vahva luottamus ja hyvä vuorovaikutus taas parantavat eläimen hyvinvointia.
Koiran tärkeitä eleitä voi opiskella kirjasta Turid Rugaas; Rauhoittavat signaalit.
 
Vieira de Castro, Fuchs, Morello, Pastur, de Sousa & Olsson (2020). Does training method matter? Evidence for the negative impact of aversive-based methods on companion dog welfare.